IMETYS, MITEN SAIN SEN ONNISTUMAAN?

maanantai 10. huhtikuuta 2017



Ajattelin tehdä postauksen ja kertoa miten meidän imetyksen on käynyt. Otsikko tosin sen jo kertookin, että pitkien alkuvaikeuksien jälkeen se lähti sujumaan tosi hienosti. Nykyään mennäänkin lähes täysimetyksellä, korviketta annetaan vain silloin, jos minä en ole paikalla imettämässä. Mun maidontuotanto ei ole niin valtava, että saisin pumpattua maitoa varastoon, mutta se ei haittaa mitään kun meillä homma toimii.

Tässä postauksessa kerroin miten vaikeaa imetys mulle on ja jos totta puhutaan, olin jo valmis heittämään hanskat tiskiin. Yhtenä päivänä nimittäin sanoin miehelleni jo, että nyt saa riittää mä en jaksa enää, mä lopetan imetyksen. Toisin kävi. Sain tosiaan imetyksen sujumaan ja ilman että kävin missään imetystukiryhmissä. Ne voi toimia jollekin ja saatan ehkä olla vähän ennakkoluuloinen, mutta mä olin päättänyt, etten halua käydä missään sellaisessa.

Paras vinkki minkä sain oli varmasti se, että imetä silti. Vaikka luettelin kaikki ongelmani, maitoa ei tule tarpeeksi, vauvalla on huono imuote, imettäminen sattuu ihan hirveästi, minulle sanottiin, että imetä silti. Ja minähän imetin, hammasta purren ja itkua vääntäen minä imetin ja onneksi tein niin. Tärkein juttu siis minun kohdallani imetyksen onnistumiseen on se, että vain imetän.

Välillä annettiin imetyksen lisäksi korviketta enemmän ja välillä vähemmän, ja välillä olin imettämättä siitä rinnasta joka oli järjettömän kipeä vauvan huonon imuotteen takia. Välillä käytin apuna rintakumia, ettei rinta menisi niin kamalan kipeäksi ja se kyllä helpotti. Koin sen käytön kuitenkin sen verran vaikeaksi, että en käyttänyt sitä varmaankaan kymmentä kertaa enempää. Välillä pumppasin maitoa, että rinnat sai taukoa siltä vauvan imulta. Tein monena päivänä niin, että pumppasin kaiken maidon päivällä ja imetin vain yöllä. Tämä toimi hyvin, koska pumppu stimuloi maidontuotantoa, mutta nänni sai lepoa ja kipu helpotti. Nännivoide oli myös yksi pelastus, kun sitä muisti käyttää ei rinnat kipeytyneet niin kamalasti.

Näiden juttujen lisäksi minulle sanottiin monta kertaa, että ensimmäiset kaksi kuukautta on vaikeimmat. Ja tottahan se on. Nyt kun meidän Lumi täyttää pian kolme kuukautta, imetys on todella helppoa eikä vaikeuksista ole enää tietoakaan. Minun mielestäni siis kaksi kaikista tärkeintä vinkkiä imetyksen onnistumiseen ovat;
 1. Imetä, keksi ratkaisuja miten se onnistuu ja miten siihen pystyt. Vaikka kuinka iskisi epätoivo, imetä silti vaikka hammasta purren!
 2. Ensimmäiset kaksi kuukautta ovat vaikeimmat, imetä siis ainakin se aika, vaikka väkisin. Jos kahden kuukauden imetyksen jälkeen homma ei vieläkään suju yhtään sen paremmin, niin sitten saa minun puolestani heittää ne hanskat tiskiin. Sitten voi olla itselleen armollinen ja todeta, että ainakin yritti parhaansa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan