SE HIIPII OVESTA SISÄÄN JA HYPPÄÄ KAAPIN TAA

maanantai 4. syyskuuta 2017


Moni voisi luulla, että tässä on nyt puhe vanhasta tutusta tuutulaulusta mutta asia onkin toisin. Tähän liittyy kyllä ilta ja nukkumaan meneminen, mutta tuo sisään hiipivä ei olekaan nukkumatti.

Minä lausun iltarukouksen joka ilta, kiitän tästä päivästä, ihanasta tyttärestäni ja miehestäni, sekä kaikista meidän läheisistä, ystävistä ja perheestä. Pyydän läheisille ja meidän omalle pienelle perheelle varjelusta ja siunausta. Lopuksi toivon meille, perheenä, vielä monta kymmentä yhteistä vuotta.

Kirjoitin jo aikaisemmin menettämisen pelosta, silloin kun tyttäremme syntyi. Se pelko ei ole kadonnut mihinkään, edelleen olen huolissani siitä, ettei minun pientä ihanaa tytärtäni kukaan meiltä veisi. Tuon pelon rinnalle on kuitenkin tullut toinenkin pelko. Tätä mietin joka ilta omassa sängyssäni nukkumaan mennessäni ja tämä on se joka hiipii mieleeni ja saa minut joka ilta muistamaan lausumaan iltarukouksen.

Pelkään, että minulle tai miehelleni käy jotakin ja lapseni joutuu kasvamaan ilman toista vanhempaa. Sehän olisi aivan kamalaa! Lumi on vielä niin pieni, että jos toiselle meistä tai molemmille kävisi jotakin, ei hän muistaisi meitä. Koko ajatus tuntuu karmealle. Jotenkin pelottaa edes kirjoittaa tästä ja sanoa asia ääneen. Luulen kuitenkin, että moni vanhempi on törmännyt tähän ajatukseen.

Tähän ajatukseen ei saa kuitenkaan jäädä vellomaan, tai ajaa itsensä hulluksi eikä uskalla enää koskaan tehdä mitään. Täytyy vain muistaa olla kiitollinen, jokaisesta vuodesta, kuukaudesta, päivästä ja hetkestä jonka saa viettää rakkaittensa kanssa. Minulle kaikista rakkainta tässä maailmassa on minun perheeni, rakastan heitä niin paljon, etten osaa sitä edes sanoiksi pukea. Olen niin kiitollinen! Miten juuri minun kohdalleni onkin sattunut ne kaikista parhaimmat tyypit?

3 kommenttia:

  1. Älä Julia pelkää. Muista, että teille ei tapahdu vahingossa, tai sattumalta yhtään mitään. Joka ainoa asia, joita elämä eteenne tuo on tarkoitettu tulevaksi. Ja jos Juppe haluaa antaa Lumille ihania lahjoja, niin kuinka paljon enemmän teidän Isä taivainen haluaakaan antaa teille parastaan 💖.
    Aikuisuuden kynnyksellä edessä on sata ovea, tuhat tietä.
    Valitse sydämellä, punnitse tunteella, käytä hiven järkeä.
    Ovet on tehty avattaviksi, tiet tallattaviksi, elämä elettäväksi.
    Jos erehdyt- uskalla itkeä, uskalla nauraa, uskalla muuttaa suuntaa!
    Ei mikään kasva ilman vettä, ei ihminen kypsy kyynelittä.
    Mutta silti odota parasta, älä pelkää pahinta ❤️

    Toivottelee Mamma, tietäen mitä käyt läpi, koska nuo kaikki samat tunteet olen käynyt itsekin läpi. Ja voin lohduttaa sinua; pelko lapsen menettämisestä ei katoa koskaan, mutta sen kanssa oppii elämään. Ja oppii hyväksymään sen, että tuli mitä tuli, Isän kädestä se annetaan. Silti, hirveintä mitä voin kuvitella, olisi joutua seisomaan oman lapsensa haudalla...

    VastaaPoista

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan