Jukka-heppa muutti meille

sunnuntai 16. syyskuuta 2018


Olen Lumin syntymästä lähtien toivonut, ettei tyttö kiinnostuisi hevosista. Itsehän olen hevosia harrastanut aikoinaan yli kymmenen vuotta, mutta tiputtuani kerran oikein pahasti, harrastus jäi oikeastaan siihen.
Olen tarkoituksella vältellyt hevosia, joita tunnutaan tuputtavan joka tuutista nykyään. Kovasta yrityksestäni huolimatta, Lumia kiinnostaa hevoset kovasti.

Jos katsomme telkkaria ja siellä näkyy heppa, alkaa Lumi kovaan ääneen toistella "pippa". Lumin lempparilelukin oli jonkin aikaa pieni muovihevonen, kunnes sitten ostin hänelle my little poneja, joilla hän nykyään leikkii mieluiten. Lumi myös teki itselleen hevosen ihan mistä vain, milloin äiti tai isi oli hevonen, milloin sohva, milloin tyyny.

No, jos tyttö tykkää leikkiä heppaleikkejä, niin mikäs minä olen kieltämään (enkä sitä kyllä missään nimessä tekisikään). Niinpä päätin, että nyt ostetaan Lumille keinuhevonen, ettei tytön tarvitse ratsastaa sohvalla. Arvelin, että torista niitä saa halvalla ja klikkailin itseni sille sivustolle.

Olin luonut päässäni melko selkeän kuvan siitä, millaisen keinuhevosen kelpuuttaisin keskelle meidän olohuonetta ja torin hevoset eivät olleet sinne päinkään. Kunnes törmäsin Jukkaan. Siellä se oli, vähän elämää nähnyt Jukka keinuhevonen, joka selvästi halusi muuttaa juuri meille.
Nopea konsultointi mieheltä ja jo samana päivänä hän kävi sen noutamassa.


Lumi tykkää hevosestaan kovasti ja keinuu sillä päivittäin, ei siis ollut turha ostos! Se myös miellyttää omaa silmää niin kovin, että uskon, että sitten kun Lumi ei sillä enää tahdo keinua, se jää sisustukseen silti!

Ja mitä tähän tytön hevosharrastukseen tulee, niin onneksi vielä on toivoa. Ehkäpä yksi keinuhevonen tai tässä iässä kiinnostus hevosia kohtaan ei tarkoita sitä, että se olisi juuri se laji, mitä tämä pieni ihminen tulee tulevaisuudessa harrastamaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan